Historia

Alku ja 1800-luku

Saveron asutuksen tunnettu historia ulottuu 1700-luvun loppupuoliskolle. Tuolloin täällä, paikassa jossa myöhemmin sijaitsi Pourun torppa asui Sippolan Hovin tynnyrintekijä.

Isonjaon myötä 1844 syntyi Sippolan Hovi siinä mahtavuudessaan kuin sen olemme jälkikäteen oppineet tuntemaan. Saverokin jäi tuolloin Hovin haltuun. Jo tuota ennen Saverolla oli kuitenkin kaksi torppaa. Hovin aikana Saverolla oli kaikkiaan yhdeksän torppaa, josta yksi tosin lakkautettiin jo todennäköisesti 1861.

Torppareiden lisäksi 1800-luvun jälkipuoliskon maisemaan kuului Saveron lasitehdas. Sen myötä kylämme eli ehkä kansainvälisintä aikaansa; olihan tuolloin toiminut koulukin nelikielinen (ruotsi, saksa, venäjä, suomi). Paikallisille jäi tehtaalla toisarvoiset työt varsinaisten lasinpuhaltajien ollessa saksalaista ja venäläistä perää.

1900-luku

1900-luvulle tultaessa kylämaisema alkoi muuttua. Lasitehdas oli lakkautettu ja rakennuksia siirrettiin kovaa vautia muualle. Von Daehnin suku möi koko Sippolan hovin Halla-yhtiölle joka edelleen myi pellot Lennart Forsténille -alkuperäisen omistajan toiveiden mukaisesti. Forsténin ja torppareiden yhteiselo ei liene ollut kovin sopuisaa, koska jo 1902 Forsén myi torpat valtiolle joka alkoi eroitella niitä myytäväksi torppareille itselleen.

1916 Kymin osakeyhtiö osti Halla-yhtiön. Tämä kauppa tuli muokkaamaan huomattavasti 1900-luvun Saveron maisemaa ja eloa. Halkojen hinnan noustessa I maailmansodan myötä yhtiö ryhtyi selvittämään turpeen käyttöä energian tuotannossa puun sijaan. Alkoi Haukkasuon hyödyntäminen turpeentuotannossa. Ensimmänen tuotantojakso kesti suuremmassa mittakaavassa jokusen vuoden, mutta täysimittainen ja yhtäjaksoinen tuotanto on ollut käynnissä sotavuosista lähtien. Parhammillaan Haukkasuo työllisti kesäaikaan useita satoja ihmisiä ja talviaikainenkin henkilövahvuus oli viidenkymmen kieppeillä. Suunnitelmat olivat vieläkin suurempia: vuodelta 1944 on olemassa yhtiön karttapiirros jossa silloisen Valkealan rajan tuntumaan olisi rakennettu likimain silloisen kylän kokoinen turveteollisuusyhteisö.

2000-luvulle ja nykypäivään

Tuotantomentelmien muuttumisen myötä Haukkasuon merkitys työllistäjänä on vähentynyt. Nykyisellään Saveroa voisi luonnehtia asuinkyläksi josta käydään töissä lähitaajamissa. Maatiloja on vielä hieman toistakymmentä, lisäksi kylässä toimii muutamia muita yrittäjiä. Nykyisellään kokonaisväkiluku on hieman yli 200 asukasta.

Saveron historiasta tarkemmin kertoo Antti Sepän teos Savero- kahden vuosisadan kylä (2001) jota on saatavissa mm. Polven juustolasta sekä Nuorisoseuralta ottamalla yhteyttä esim. näiden sivujen yhteydenottolomakkeen kautta.

Lisäluettavaksi asiasta kiinnostuneille suosittelemme: Vihtori Vesalainen- Sippolan Hovi ja sen torpparit (1955) sekä Kirsti Hellgren -Sippolan historia (1957) Vesalaisen kirjaa ei enää juurikaan ole saatavissa mutta sitä löytyy ainakin lähiseudun kirjastoista. Sippolan historiaa sen sijaan liikkuu edelleenkin satunnaisesti antikvariaateissa.

Vastaa